meno viikonloppu, persmäkeä rappusia alas, oksennusta, kylmiä öitä = huonosti nukuttu yö. kiitos otto, että jaksoit yli puolet yöstä narista sen sohvan kanssa, valvottaen mua, kiitos myös siitä 'henkevästä' keskusteluhetkestä. sunnuntai illan pohdintaa mikä itsessä on vikaa, mitä tehdä vioille, mitä tehdä näille päässä kasvaville karvoille? maanantai aamun masennus, miksi mä jouduin juuri tähän rooliin, joka joutuu yksin talsimaan tän kuolleen riihimäen katuja. on ehkä maailman masentavin tunne tällä hetkellä mun elämässä, nousta junasta maanantai aamuna riksussa, noin klo 7:40. kaipaan ehkä kohta rauhottumista, tai sitten en! tekstin sisältökin taas täyttä paskaa.
Ei stereoista Bachia eikä kynttilänvaloa,
vaan pullosta kossua ja sitten tuupataan kunnolla.
Ah, taiteellinen sieluni meni täysin pirstaksi,
kun meno vaan koveni ja multa taju himmeni.
vaan pullosta kossua ja sitten tuupataan kunnolla.
Ah, taiteellinen sieluni meni täysin pirstaksi,
kun meno vaan koveni ja multa taju himmeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti