Hey you !

viime kirjoittelusta on rutkasti aikaa. mä oon tässä välissä ehtiny muuttua monella tapaa ja siks musta tuntuu tosi vaikeelta enään tänne mitään kirjoitella. kuitenkin oon saanu taas innon kirjottamiseen takasin ja oon jo muutaman päivän ajatellu alottavani alusta koko touhun. siispä otin itteeni niskasta kiinni ja väänsin uuden blogin. voi olla, et kirjotukset on täysin erilaisia sinne, tai sitten ne liippaa läheltä. mun on vaikee sitä viel sanoa, mut hei se nähään!

joten jos jotain vanhoista lukijoista kiinnostaa, klikkailkaa itsenne TÄNNE lukijoiks! sinne ilmestyy heti jotain kirjotuksia, kuhan nyt ehin tästä jouluhössötyksestä, tai no, ehkä jo huomenna! :)

Every day for us, something new ...

aluksi voisin taas pahotella päivitystauosta, itseppähän ette mitään aiheita ehdotellu, mikä ois mulle helpommaks tehnyt! näin on helposti tämäkin teidän niskoillenne siirretty. joojoo, tiedän olevani itse yksinkertaisesti vain laiska.

perjantaina pokeria ja melkoset kännit, sekä itkemistä ja parkumista. reissu turkuun lauantaina oli oikein onnistunut ja mukava. nauraa sai, mutta istua myös vittuuntuneena, jolloin toiset tulivat myös pelastamaan vitutuksen kynsistä. ei kyllä löydetty turun keskustaa, mikä hieman ehkä jäi kaivelemaan. toisaalta mun suuntavaistolla, kun tällainen kävelevä navigointilaite olen, ehkä ihan hyvä, että luovutettiinkin ajoissa.

nyt viimeinen viikko peruskoulua käynnissä. tänään tuli viimeiset peruskoulu sapuskat syötyä, sillä huomenna pakkaan itteni matkaan vantaalle kesätöihin jo. tän takia mulla jää huomiset ysien salitreenit ohi, ja lauantaina sit juhlassa pääsen sekottamaan koko roskan!

maanantaina sit duunien jälkeen ehkä yks kesän huippukohdista, sonisphere ja metallica! viime tippaan tuli taas lippujen osto jätettyä, vasta tiistaina lipun ostin. tosin kakat housussa senkin takia, että miten mä vantaalta selviydyn kalasatamaan ja löydänkö sit muita ihmisiä festarialueella. mutta eiköhän kaikki toi selviä jo seuraavassa bloggauksessa.

So close, no matter how far
Couldn't be much more from the heart
Forever trusting who we are
No, nothing else matters

jatko-opiskelupaikkojen soveltuvuuskokeiden ennakkotehtävät vievät aikaa rutkasti tällä hetkellä(kyllä kutsuja on sadellut, ensi viikolla kahdet soveltuvuuskokeet!). siksi toivoisin, että jos tällä blogilla on aktiivisia lukijoita, te jaksaisitte antaa mulle valmiin aiheen, mistä haluaisitte mun kirjottavan teille!

joten aiheita ropisemaan vaan, kiitos ! :)

Mä haluun tanssii - mun ruumis ja sielu ...

hyvän tuulisia päiviä ja kevään tuntua. ilosuus valtas mut äsken kun kävelin kahdeksan maissa kerrankin rauhallisessa riksun keskustassa. tuntui vaan, et nyt se kevät on tässä! ainakin mut se saa iloseks ja hyvinkin onnelliseks, onko muillakin tätä samaa huomattu? pyörin tossa koulupäivän jälkeen simon ja oton kanssa, ja meille tultiin piipahtaa. fiksailtiin oton kanssa tatskakonetta ja saatiin se lopulta toimiin kunnolla, ja jonkun käsivarresta nyt löytyykin teksti "ei enkeleitä". tästä puheen ollen, ratsian musiikki nostattaa kevätfiilistä vieläkin enemmän. voisinko olla iloisempi? kai se ilo vielä suruks muuttuu, en mä yleensä kauaa näin ilonen saa olla.

kuvat ovat tältä tuplapääsiäisviikonlopulta(miten ikinä sitä haluaakin kutsua) otettuja. kaikkee tuli tehtyä, syötyä, maalailtua, saunottua, pelailtua, leffoja kateltuja(ja nukuttuakin niiden aikana, paha tapa mulla..) ja vietettyä muutenkin tosi kivaa. rakastan pääsiäisessä noita keltaisia pieniä karvatipuja jostakin tuntemattomasta syystä.

nyt vain sitten odotellen seuraavaa tuplaviikonloppua, mikä kuun lopusta vissiin löytyykin jo! :)

Kaikki me ollaan yhtä, puhdasta energiaa

Meidän sydämet sykkii samaan tahtiin

Nuoruus huumaa meidät aina uudestaan

Ja täyttää meidät voimallaan

mä otan kaikki irti mitä täältä saa ...

laginen netti - onko parempaa olemassakaan? kohtuu ärsyttävää yrittää kirjoittaa tätäkin tekstiä. no yritän olla katsomatta ruutuun ja vasta lopuksi tarkistaa, että on pahimmilta kirjoiturvirheiltä vältytty.
tänään koin pitkästä aikaa onnistumisen tunteen koulussa. taloustietokipailussa meikäläisellä oli luokan kolmanneksi paras tulos, ja yritysraportista sain ysin. toisaalta, viimeisen tunnin maantiedon koe latisti onnistumisen tunnetta, voi olla nelonen tiedossa. aamun taidemuseo reissukin päätti yllättää kerrankin, ja reissu oli jopa mielenkiintoinen.
inhoan toisten asioiden liioittelemista, kun ne aiheuttaa sekasortoa tai kinaa. miksei asioita voisi kertoa ihan oikealla mallillaan? näin olisi tänään vältetty ylimääräisiä sydämen lyöntejä ja tupakan kulutusta. ehkä tästä opittiin kuitenkin jotain, älä kiihdy ennen kuin olet täyin varma.
nyt vain palellen odotan huomista, tuplaviikonloppu odottaa pientä, stressaantunutta koulunkävijää. sitä vaan pääsee tupla-ajaksi pois koulusta, voiko sitä välttämättä parempaa toivoakaan?

Hän on piirtänyt viestin karttaan, siellä lukee: "Vie minut turvaan." ...

rauhallinen viikonloppu, leffoja ja änärin peluuta. oon onnistunut koukuttaa itseni siihenki typerään peliin, mitä aikasempin vihasin. käytiin katsomassa myös murun pikkuveikan sählypeliä, oli kiva huomata miten iloseks se siitä tuli.
viikonloput tuntuvat liian lyhyiltä, onneksi edessä on tuplaviikonloppu ja takana matikanvaltakunnalliset ja taloustietokilpailut. koulu jaksaa stressaa silti, muidenkuin kokeiden takia. viikonloppujen tuntuessa lyhyiltä, tuntuu arki-illat kotona aivan liian pitkiltä. tuntuu taas ettei mikään riittäisi.
katsoessa ikkunasta ulos, voi todeta : missä helvetissä se kevät on? tänään on jo satanu taas varmaan 20 senttiä lunta maahan! mä en yhtään tykkää tälläsestä keväästä.

kuvien seassa on btw yksi murun ottama kuva, arvailkaa vaan mikä. muuttelin hieman ulkoasua, mitäs tykkäätte? tälläkertaa vähän jotain yksinkertaisempaa.

Hänen lapsen uskostaan joku sanoo se on harhaa
Olkoon mutta ilman ei täällä jaksaisikaan

Taas huomenna oon vahvempi, mä voin taas kohdata maailman ...

meno viikonloppu, persmäkeä rappusia alas, oksennusta, kylmiä öitä = huonosti nukuttu yö. kiitos otto, että jaksoit yli puolet yöstä narista sen sohvan kanssa, valvottaen mua, kiitos myös siitä 'henkevästä' keskusteluhetkestä. sunnuntai illan pohdintaa mikä itsessä on vikaa, mitä tehdä vioille, mitä tehdä näille päässä kasvaville karvoille? maanantai aamun masennus, miksi mä jouduin juuri tähän rooliin, joka joutuu yksin talsimaan tän kuolleen riihimäen katuja. on ehkä maailman masentavin tunne tällä hetkellä mun elämässä, nousta junasta maanantai aamuna riksussa, noin klo 7:40. kaipaan ehkä kohta rauhottumista, tai sitten en! tekstin sisältökin taas täyttä paskaa.

Ei stereoista Bachia eikä kynttilänvaloa,
vaan pullosta kossua ja sitten tuupataan kunnolla.
Ah, taiteellinen sieluni meni täysin pirstaksi,
kun meno vaan koveni ja multa taju himmeni.