tässä mä taas oon, hieman muuttuneena viime kirjotuksesta. oon ehtiny värjätä hiukset punasemmaks, ottaa snake bitesin pois ja kiristää muiden hermoja, mikä on kyllä aivan tavallista multa.
väittelin spurgun kanssa siitä mikä on suomen kieltä ja siitä mikä tekee onnelliseks. se ei voinu ymmärtää et moni asia on mielipidekysymys, eikä se sen oma mielipide oo aina just se oikee. olihan se keskustelu mielenkiintonen ja sai iloselle tuulelle jostain syystä.
pussikaljaelokuva oli hyvä, mut huono samalla. nauraa sai, mut en tienny, et nauroinko ainon surkuhupaisalle narisevalle penkille enemmän ku leffalle.
mut viikonloppu oli ihana. vaan minä ja simo, ja muutama epäonnistunu häiriköintiyritys. katottiin leffa tai pari, syötiin hyvin ja oltiin. joskus rauhalliset koti-illat on vaan just se mitä kaipaa, nyt taas jaksaa monet perjantai illat painella menemään.
mulla ei oikeestaan oo mitään sanottavaa just tällä hetkellä, mä vaan oon ja mut on vallannu sellanen rauhallinen fiilis, mikä tuntuu hyvältä.
mun elämä tässä, en siitä vaihtais päivääkään
vaikka helvetissä en muuttais siitä hetkeäkään
vaikka helvetissä en muuttais siitä hetkeäkään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti