whorehouse

hups vaan, kaks viikkoo jo kesälomaa menny. älyttömän nopeesti ja tää kaikki tuntuu vaan pitkältä viikonlopulta. toivottavasti aivot lopulta jossai vaihees tajuu, et nyt on kesäloma ja voin ottaa ihan iisisti, ei tarttis stressaa mitää.

menoo ja meininkii tosiaa riittää. heti eka viikko lomast meni riparin merkeis. lähin sinne fiiliksel "ei vittu mitä paskaa, haluun himaa". mut ylläri ylläri, oon ensimmäisenä itkemäs(tosiaan itkemäs! ja mähän en siis todellakaa usein itke), et himaan en oo lähös, ootte kaikki mulle ku suurta perhettä. kaikki tunteet tuli siis käytyy läpi ton viikon aikana. kaikkina päivinä sai nauraa niin älyttömän paljon ja olla hetkes mukana kybäl, et voi ei. eka itku yllätti keskiviikkona ku eräs isonen puhu iltahartauksessa surusta. siinäki vaan pyyhin kyyneleet ja pihalla meno taas jatku. itkuu sit seuras vikana iltana, yritin nopeesti juosta omaan huoneeseen itkee, mut itku oli nopeempi. se iski keskellä koko paikan pihaa. siinä sit ulvoin vaa.
mut todellaki, jos joku miettii onko järkee mennä riparille, ni mä suosittelen. se on ehkä yks mun elämän parhaita kokemuksia, mut toisaalta tää on mun kokemus. toisille voi olla yhtä helvettii koko roska. mut jos multa kysyttäis mä lähtisin kyllä takas heti! tän riparin menoo ei voi kuvata tuhannel sanal, eikä sen paremmin miljoonal kuvalkaa...

maanantaina kotiuduin sit ja sisäl oli tyhjä olo, sekä oli outoo ku sitä viikkoo kestänyttä meteliä ei kuulunu. oli kyl toisaalt myös tosi mukava päästä himaa ja nähä mutsiaki. tiistaina eksyin kampaajalle aamusta ja uus värjäys, sekä vähän päivitetty otsis tuli. nyt on sit liilamustat hiukset! kampaajalta suoraan sit turenkii ja siellä sitä perus meininkiä. oli ihan rentoo päästä tsekkaa mitä viikon poissa olon aikana oli tapahtunu siinäki kylässä. kaikki oli ku ennen, tuntu etten ollu ees poissa sieltä.

nyt täs on parin vikan päivän aikana suunniteltu mun rippijuhlii. huomenna ois sit yheltä konfis ja muuta kivaa. postissa oli kans mukavasti tullu pari kybää rahaa sukulaiselta joka ei paikalle pääse. mul on paha tunne et tuun huomenna kaatuu ja pahasti ku tuun pois ehtoolliselta, sillä mul on ylipitkä alba ja siihen lisättynä 12 senttiset korot kengissä. ei hyvä yhdistelmä, koska mä en oo pahemmi koroilla kävelly. oh shit.

tää oli nopee postaus, et sais jotain elämää tännekin. meikän varmaa pitäis olla jo nukkumas, mut siitä tuskin tulee mitää sillä mul on täs kaveri kyläs ja asiaa taas aiva liikaa. mut jos täs ens viikolla yritän postaa ennenku tulee kahen viikon tauko, koska lähen mökkeilemään jonnen kanssa kajaaniin. sen jälkeenki ois ihan hyvä postailla, sillä sit siitä seuraavana viikonloppuna ruotsiin jonnen kans. oh yeah... mut luultavasti nyt nukkumatti kutsuu.