torstai 24. helmikuuta 2011

my mind is so far away ...

ei jaksa keskittyy. ei jaksa ajatella mitään vähääkään vaikeempaa. ei jaksais ees miettii kuinka päin housut kuuluu jalkaan. on vaikee pitää hermot kasassa ja tuntuu et on aivan liian helppoo suuttuu ihmisille. tuntuu, et vaikka mä oon tässä, mä oonkin tuolla, en vaan oo just nyt tässä hetkessä. mikään ei oikein tahdo sujuu, mut se ei haittaa. kaiken vaan sivuuttaa olankohautuksella, mut ootappa vaan ku kone ei toimi, ni sitä ei pysty kohtaamaan sillä tyyneydellä. nyrkki heiluu vaan ja tietokoneesta nappula irti, bravo(kyllä tiedän, näppäimistöni on hyvin paskainen)! toivottavasti tää tällänen 'mikään-ei-kiinnosta-mikään-ei-haittaa' vaihe on kohta ohi.

haluisin vaan nauraa kokoaika ja polttaa. mut mulla ei oo enää sentin senttii, röökii ei saa ku satunnaisesti jämii. oi sunnuntai, tule jo. josko synttärit tois mullekkin vähän rahaa, jotka voisin yrittää käyttää maltillisesti.

mulla ei oo viime viikosta oikeestaan mitään kerrottavaa. kuvii kyllä, mut juttuu ei. mitä tää on? en vaan oikeestaan muista mitään muuta ku sen, et perjantaina nauroin, nauroin ja nauroin. ainaki sen aikaa ku olin ainon ja tarun kanssa ja onnistuin jopa myöhästyy turengin junasta. jonne suuttu, mut oli taas hyvällä tuulella ku pääsin turenkiin sitä seuraaval junal sitte. illan istuin treeniksellä taas, tosin mulla oli henkilökohtasena vieraana päänsärky. viikonlopun vietin vaan pyörien jonnen sängyssä, mikään muu ei huvittanu ku syömine ja polttaminen. syöminenki loppujen lopuks kyllä vaan ahistaa.

tän viikon tiistaina eksyin jopa stadiin asti pitkästä aikaa. palo kätevästi 70 euroo ja mukaan ei tarttunu ku hiustenpidennykset, mut aitoo tällä kertaa. sentään oli rento päivä, make ja jonne oli just sopivaa seuraa.

ja nyt, mä en tiiä mitä tekis. pari päivää himassa vaan maleksien ei tee hyvää. huomenna meen ostaa jonkun kivan pipon, jos mä sellasta ensinnäkään löydän ees ja sen jälkeen suunta on taas turenki. tosin mä en tiiä mistä saisin sen kaks euroo, millä pääsis ees sinne asti, saatika toiset kaks euroo millä takas tulee. nojaa, tulevaisuutta seki. ehkä se huomenna selviää sitte.

tääki oli postaus vailla päätä ja häntää. huomaa hyvin, et mun ajatukset on jossain muualla ku tässä. kirjottaessakin kelaan miljoonaa muuta juttua. joten ehkä on siks parempi jättää tää bloggaus tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti