my mind is so far away ...

ei jaksa keskittyy. ei jaksa ajatella mitään vähääkään vaikeempaa. ei jaksais ees miettii kuinka päin housut kuuluu jalkaan. on vaikee pitää hermot kasassa ja tuntuu et on aivan liian helppoo suuttuu ihmisille. tuntuu, et vaikka mä oon tässä, mä oonkin tuolla, en vaan oo just nyt tässä hetkessä. mikään ei oikein tahdo sujuu, mut se ei haittaa. kaiken vaan sivuuttaa olankohautuksella, mut ootappa vaan ku kone ei toimi, ni sitä ei pysty kohtaamaan sillä tyyneydellä. nyrkki heiluu vaan ja tietokoneesta nappula irti, bravo(kyllä tiedän, näppäimistöni on hyvin paskainen)! toivottavasti tää tällänen 'mikään-ei-kiinnosta-mikään-ei-haittaa' vaihe on kohta ohi.

haluisin vaan nauraa kokoaika ja polttaa. mut mulla ei oo enää sentin senttii, röökii ei saa ku satunnaisesti jämii. oi sunnuntai, tule jo. josko synttärit tois mullekkin vähän rahaa, jotka voisin yrittää käyttää maltillisesti.

mulla ei oo viime viikosta oikeestaan mitään kerrottavaa. kuvii kyllä, mut juttuu ei. mitä tää on? en vaan oikeestaan muista mitään muuta ku sen, et perjantaina nauroin, nauroin ja nauroin. ainaki sen aikaa ku olin ainon ja tarun kanssa ja onnistuin jopa myöhästyy turengin junasta. jonne suuttu, mut oli taas hyvällä tuulella ku pääsin turenkiin sitä seuraaval junal sitte. illan istuin treeniksellä taas, tosin mulla oli henkilökohtasena vieraana päänsärky. viikonlopun vietin vaan pyörien jonnen sängyssä, mikään muu ei huvittanu ku syömine ja polttaminen. syöminenki loppujen lopuks kyllä vaan ahistaa.

tän viikon tiistaina eksyin jopa stadiin asti pitkästä aikaa. palo kätevästi 70 euroo ja mukaan ei tarttunu ku hiustenpidennykset, mut aitoo tällä kertaa. sentään oli rento päivä, make ja jonne oli just sopivaa seuraa.

ja nyt, mä en tiiä mitä tekis. pari päivää himassa vaan maleksien ei tee hyvää. huomenna meen ostaa jonkun kivan pipon, jos mä sellasta ensinnäkään löydän ees ja sen jälkeen suunta on taas turenki. tosin mä en tiiä mistä saisin sen kaks euroo, millä pääsis ees sinne asti, saatika toiset kaks euroo millä takas tulee. nojaa, tulevaisuutta seki. ehkä se huomenna selviää sitte.

tääki oli postaus vailla päätä ja häntää. huomaa hyvin, et mun ajatukset on jossain muualla ku tässä. kirjottaessakin kelaan miljoonaa muuta juttua. joten ehkä on siks parempi jättää tää bloggaus tähän.

it was valentine's day, which you spent alone ...

kuvassa mun tekemii muffinssei, joita tein sit saaralle, ainolle ja tarulle ystävänpäiväks ja noi oli törkeen hyvii ja söpöi! ei menny kauaa ku noi tuli syötyy. mut sit yhtäkkii mulle tuli aiva outsider fiilis niide keskuudes ja vetäydyin sit omaa yksinäisyyteeni miettii asioit, ehk ihan hyvä et kelailinki, koska en oo pitkää aikaa ehtiny. loppu päivä meni siinä sit tosi yksinäisesti ja iltapäiväst kusin matikan jutut niin täydellisesti ku on mahollista...

eilen sit olin koko päivän kaupungilla ja saaraki siinä oli, mut sit tää eräs henkilö vetäs kilarit siitä ku tajus että se on mun seurassa ja käski lähtee heti kävelee vittuu sielt. eipä siinä paljoo mitää sit voinu enää tehä. oon vaan tässä miettiny, että tietääköhän tää henkilö, joka estää mun ja saaran vapaa-ajan hengailuu, et kui pahalt mustaki tuntuu. tai kui hiton outsider olo mulle tulee, koska saara ei saa olla vapaa-ajal mun kanssa, mut muiden kyllä. ja vaan sen takii, et satun polttaa? järki hei älä jätä, en oo ainut teini tässä maailmas joka polttaa.

kohta mulla ois synttärit ja sen jälkeen ehkäpä stadin reissu. jos mä nyt vihdoin saisin ostettuu sen venytyskorunkin!

one step more and I'll blow your head around ...

I don't want a life, I just want pizza

kuinka hemmetissä ihmiset jaksaa olla noin teko pyhiä ja perseennuolioitaki kaupan päälle. siin on ehkä arvotus, jota ei tulla koskaa ratkasee. mulla vaan hajoo pää tällä hetkellä niin kympillä erääseen henkilöön, et jos se tekee viel yhenki asian mun peräs, ni jumalauta tappelu tulee. toisaalta, ehkä pitäis vaan olla tyytyväine ku huomaa et näitä mun perässä hiihtelijöitähän riittää!

kuitenki, palataan viime viikonlopun tapahtumiin, jos nyt mitään niin extra jännää ees tapahtu. ne samat asiat taas kymmenen kertaa, tai no ei samat. toisaalta ei oikeestaan mitään samaa. valitettavast en saanu kameraa vielkään raahattuu mukaan, joten nah. ens kerral sit! ehk...

no mut kuitenki, turengis meni taas koko viikonloppu. oli enemmä alkoholi pitonen viikonloppu mitä ois pitäny olla. perjantaina oltiin ilta treeniksellä, jauhettiin paskaa ja pistettiin bissee menee kurkusta alas. onneks porukkaa ei ollu paljoo, mun ja jonnen lisäks oli neljä tyyppii. nimitettiin sit jonnen ja arton kans mun koulukassist viralline kaljankantokassi, ku rakas jonnemme meni ja istui kaljojen lootan paskaks, ei siinäkää voinu ku nauraa. istuttiin sen jälkeen puol tuntii siel pihalla ja ooteltii että porukka siel treeniksel sisäl tulis avaa meille oven, mut sit hokattiin et helvetti, se ovi oliki auki. sisään vaa ja kaljaa koneesee. lähettiin sit illal kohtuu aikases jonnelle, siel syötiin pitsaa ja kateltiin leffoi.

lauantaina jonne ei sit halunnu lähtee käymään missää, vaa pysyttiin niil sit. juuso poikkes toki kyläs ja pelailtii siin xboxilla ja minä ekan kerran elämäs pelasin black opsii, ja opin heti sen pelaamiskielen, kirosanoja tuli samaa tahtii, ku näillä meijän ns. kokeneilla pelaajilla... illalla sit jonnen mutsi siin vääns meille pitsaa ja katteli niitä mun piirustuksii ku lupasin niitä tuoda näytille. no sit meille väännettii jallupaukut ja niitä mä kiskoin koko loppuillan, mikä ei sit loppujen lopuks tosiaan ollu kauhee jees, vähempiki ois riittäny. jauhettiin peruspaskaaki taas keittiös yön läpi, ja jossain vaihees päästiin nukkumaanki. sunnuntain aamuna oli tosi helmee herää aivan kamalassa darras(mulla ei siis yleensä darraa tuu ja jos tulee ni se on sit tosi kamala). siinä sit kuitenki aika kulu ja syötiin jonnen synttärikakkuu etc.

tänään sit koulussa sain huomata kuin loppuun palanu oon koulun suhteen ja kuinka mikään siel ei jaksa kiinnostaa, sekä asenne kouluu ja opiskeluu kohtaan on se, et ihan hiton sama. pitäis kiinnostaa ja yrittää, mut mä en vaan saa itestäni irti niin paljoo, pitää nyt vaan tsemii. onneks koht kuitenki on pikkunen loma, eikä tätä kouluvuottakaan enää kuitenkaa loppujen lopuks niin paljoo oo.

ja ainiin, olinhan mä viime torstaina kampaajallaki! hiukset leikattiin kuntoon(tai ainaki toivottavasti) ja oon tosi tyytyväinen sen kampaajan jälkeen. osas asiansa ja varmasti jos tarviin kampaajaa, meen sinne uudestaan. näistä tuli toki aika lyhyet, mut kasvaahan ne takas ja kun näitte kuntokin oli mitä oli, ni on tää lyhyys ymmärrettävää. onneks silti musta ei tullu läheskään kaljuu, mikä mua pelotti.

ja kyllä kuvassa olen minä, mutta ilman meikkiä ja hiukset laittamatta. yöuniaki on parin yön jäljeltä semmoset 5h yhteensä, joten naama näyttää muutenkin hyvin hehkeältä.