"positiivinen energia on... vittu... se on positiivista energiaa"

mä tein sen, varasin ajan kampaajalle. ens torstaina sit katellaan kuinka lyhyeks nää hiukset kynitään, voi tosiaan olla et aika kaljuna takas tullaan.. tai kaljuna ja kaljuna, mut lyhyt hiuksisena. mulla ei koskaan oo ollu lyhyitä hiuksia, joten mua pelottaa aikalailla. mut en aijo yhtään säästellä sen leikkaamisen kanssa, vaan sanon että leikkaa kaiken pois, minkä se parhaaks näkee.

leikkaamisen jälkeen vois sit pari viikkoo ihmetellä, että missä kunnossa nää oikein on ja jos on hyvässä kunnossa ajattelin värjäillä. blondausta ei, joten pinkkii ei oo tulos. kirkkaanpunasta mä kuitenki aattelin ja et mustaks alta. kokonaan mustaa mä en meinaan haluu viel vähään aikaan.
mut turha sitä on viel miettii, eihän sitä tiiä ees onko mulla enää viikon päästä hiuksiakaan päässä, joten askel kerrallaan vaa.

postauksen kuva on viime kesältä, olin just leikelly ton puol kaljun taas lyhyeks ja värjäilly hiukset mustaks. hiuksetki oli hyväs kunnos viel. sori, kuvan laatu ei oo kovin hyvä, mut ah tykkäilin noist hiuksist!

"--kuitenkin sillä gimmalla on se voima tallella, elämä itsessään. se hetki pitää sisällään kumminkin sen että siellä jossain on se taivaanranta." - neumann

tähän väliin voisin totee kuinka tyytyväinen oon kaikesta paskasta huolimatta mitä munkin elämässä on(ja joo, nyt moni ajattelee että ei toi tiedä mitä se paska on, mut uskokaa pois, kyl mä tiiän). oon turhautunu kuuntelee niin monen itkemistä siitä kuinka elämä on mukamas niin paskaa jonkun parin asian takia. kyl mä ymmärrän jos oikeesti on siihen itkemiseen syy, mut ite silti varmasti jaksaisin hymyillä siinäkin vaiheessa. oon oppinu vaan arvostaa tätä elämää niin hirveesti viimisen puolentoista vuoden aikana. "ihminen voi elää, mutta myös ELÄÄ. eläminen on aina normaalii, päivästä päivään samanlaista...mutta ELÄMINEN on semmosta, että elää joka hetken täysii, ja ottaa joka hetkestä kaiken irti, oli se sitten hyvä tai huono hetki...jokaisen pitää edes yrittää ELÄÄ...ees joskus." - kunnian kentät, kirje tytöltä joka vietti yönsä erään kosketinsoittajan rappukäytävässä

"siitä asti olen joskus taistellut verissä päin
etten hukkuisi rappion rantaan vaan katsoisin eteenpäin"

lopuks ajattelin kysyy, että oisko kellään lukijalla mitään ehdotusta mistä haluis mun kirjottavan?